Noniin, nyt se on sitten kärsitty ja tehty. Eilen lajittelin niitä siunaaman mainoksia parisen tuntia johon kuului yksi taukonenkin. Tänään sitten hyppäsin auton rattiin ja paahdoin omalle alueelleni ja aloitin lehtien jakamisen vailla huolta huomisesta. Pakkohan se on sanoa että kyllä se vitutti. Ensimmäinen alue oli täynnä jotain pirun pummitaloja jotka olivat niin sottaisia ja rähjäisiä ettei toista. Käytävässä haisi vähän kaikki ja postiluukut eivät toimineet kunnolla. Kun yritit vetää luukkua paremmin esille niin tuntui että koko viritelmä oli tulossa samaaan syssyyn mukana. Jalkoja särki ja ilma oli mitä kauhein. Tuuli ulvoi ja vettä satoi. Kun pääsin seuraavalle alueelleni, istuin vain autossa ja ajattelin, että jumalauta, ei helvetti.

Toinen alue oli kuitenkin todella paljon leppoisempi jakaa, ja eikä siinä mennyt lähellekään niin kauan aikaa. Vaikka olo onkin nyt kuin pieksetyllä, aion ottaa keskiviikon vastaan avosylin ja katsoa mitä päivä tuo tullessaan. Nyt ainakin tiedän miten teen asiat hiukan nopeammin, joten ehkä selviän jakelusta pariin tuntiin myös, kuten mainosten lajittelustakin. Tuulta päin että näin, toivottavasti seuraava työpäivä on sadevapaa.