"Joko se on Huhtikuu?" huudahti Taneli ja samalla pudotti lattialle tertun rypäleitä, jotka pyörivät vinhasti pöytien ja sohvan alle, kuin tietäen että kohta ne syödään. 

Joo, huhtikuuta pukkaa ja olen taas ollut kirjoittamatta tänne muutamaan kuukauteen. Ei ole ollut oikein inspiraatiota, koska elämässä ei ole oikein tapahtunut mitään erikoisia muutoksia. Tilanne on aikalailla sama; Taistelen edelleen kipujen kanssa, välillä viettäen parempia päiviä ja välillä huonompia päiviä. Tämä päivä on ollut aika huono. Vatsa ollut jostain syystä pari päivää kovana ja nyt hanuri tuntuu vähintäänkin epämiellyttävältä. Mutta kyllä se tästä. Leuat tahtoivat alkaa myös prakaamaan vastaan, huomasin tuossa että stressin ja ahdistuksen alla puren hampaitani yhteen tiukasti öisin, ja siitä johtuen vietin pari unetonta yötä uskomattomien leukakipujen kanssa. Nyt ne alkavat olla jotenkuten hallinnassa, mutta kuten arvata saattaa, tästäkin kehkeyty sitten pidempi vaiva kuin vain pari päivää kestävä jomotus. 

Hankin itselleni hammastuet ja ajattelin että näillä mennään nyt vähän aikaa. Voi että. Yksi iso asia on se, että muutan tässä piakkoin. Vanhempani lähtevät livohkaan omasta kämpästään ja muuttavat yksikerroksiseen asuntoon, ihan niinkuin noin varalle, koska tulevaisuudessa ei välttämättä jalka enää nouse niin hyvin että pääsee helposti ravaamaan rappusia. Minä muutan sinne sitten velipoikien kanssa ja me maksamme asuntoa pois. Sinällään hyvä asia että meille on sitten hamaassa tulevaisuudessas kaksi omakotitaloa tulossa, että eipä tarvitse sentään välttämättä omaa alkaa lainalla ostamaan. Erittäin hyvä, ettenkö sanoisi. 

Painon kanssa olen nyt alle sadan kilon keijukainen. Nyt on vähän nesteet koholla koska kävin kaverin luona pääkaupunkiseudulla tuossa yksi viikonloppu, mutta silti nyt voidaan sanoa että alle sata niin että jysähtää. Tästä on suunta vain alaspäin, odottaen innolla sitä päivää kun vaaka näyttää alle 90, ensimmäistä kertaa sitten yläasteen. 

Muuta en osaa oikein sanoa että mitä on tapa- Ai niin! Lähden maanantaina pelintekokurssille. Olen aika innoissani asiasta, sillä saan ilmaisohjelmaan ensiarvoisen tärkeää opetusta ja pääsen tekemään sitä mistä olen haaveillut. Tämä ehkä poikii itsellekin uuden vapaa-ajan harrastuksen jota duunailla paremman puutteessa. Vaikka välillä olenki kipeä kuin siunattu, niin kyllä näin elämänmuutosten ja tulevien asioiden kantilta asiat menevät parempaan suuntaan. Ehkä tulevaisuudessa on vähemmän kipuja ja sittenhän olen vain räpiköinyt pahemmankin sopan kanssa eteenpäin, joten helpompaa vain luvassa. Se auttaa jaksamaan, ja musiikki myös, musiikki on tärkeää. 

Toivottavasti teille tulee hyvä kesä, itse odotan että kesästä tulee kohtalainen. Aion liikkua, lenkkeillä ja hölkätäkin meinasin alkaa, koska nyt polvet alkavat kestämään oman painon. Että ei muuta kuin kohti kesää mennään, ja näkyillään taas sitten kun tulee puhti jotain kirjoittaa! Toivottavasti nyt pikemmin kuin näin kolmen kuukauden välein. 

Ps. Mikähän tämän paikan algoritmi oikein on? Vaikken ole tänne kirjoittanut kuukausiin niin nyt näkyi että oli pari päivää käynyt useampi kymmenen ihmistä lukemassa blogiani. Nastaa jos jotakuta kiinnostaa pieni elämäni.