Jaha, tässä taas... Joko on mennyt miltei puoli vuotta viime päivityksestä? Ai helvetti, että aika lentää. Noh, eli päivitystä tähän vähän omasta elämäntilanteesta:

Kivut eivät ole lakanneet täysin, ne ovat rauhoittuneet, mutta eivät lakanneet. Niskat ovat vielä lähes päivittäin kipeät, mutta olen oppinut olemaan niiden kanssa, päiviä ilman kipuja on, mutta ne ovat harvakseltaan. Häntäluu edelleen kipeä, istun edelleen donitsilla. Ensi vuoden puolella uudestaan lääkäriin kysymään, että joko nyt saa enemmän hoitoa ja tutkimusta, kun on ollut vuoden putkeen häntäluun alue kuin lasinsiruilla istuessa. 

Paino on noussut... Se on vain noussut. En ole osannut käsitellä tunteitani muuta kuin syömällä holtittomasti. En ole oppinut elämään lähes päivittäisen kivun kanssa muuta kuin syömällä ahdistukseeni. Josko tästä tämän saisi korjattua, ehkä... tai sitten nähdään taas miltei 140 kiloisena, siihen on tosin vielä yli 30 kiloa matkaa, mutta kyllä se sieltä tulee, kun ei välitä mistään.

Sitten positiivisia uutisia, olen saanut töitä tuettuna toimintana. Ensi vuoden puolella pitäisi alkaa, olisi miltei vuosi duunia. Se on kivaa. Tunteja ei ole mitenkään älyttömiä määriä, mutta onpahan jotain tekemistä ja saa ajatuksia pois paskemmasta. Muuten yleinen olo on suhteellisen vaihteleva, välillä jaksaa uskoa tulevaan, välillä taas toivoo salamaa taivaalta. Kyllä tässä mennään. Vuosi alkaa olla kohta loppu, ehkä vuosi 2019 tulee olemaan positiivisempi? Ken tietää, minä en. Toivottavasti en taas havahdu puolen vuoden päästä siihen, että muistan tämän paikan olevan olemassa.