Istahdin taas tähän tietokoneelle miettimään että mihinköhän se vuosi taas sujahti. Katsoin sängyn alle, en löytänyt, katsoin kaappiin, vain luurankoja, katsoin penkin alta, vähän popcornia. Vasta vähän aikaa sittenhän minä istuin tällä samalla päivämäärällä tässä samassa paikkaa, vain että vuosi oli 2016. Olisi se yhtä hyvin voinut olla 2015, mutta mennään nyt tällä. Mitäköhän uusi vuosi tuo tullessaan? Pelkoja ja epävarmuutta? Takuulla. Onnea ja ihanuutta? Tuosta voidaan väitellä. 

Sen ainakin tiedän että projektini elämäni pelastamiseksi ja elintapojeni kiillottamiseksi tulee jatkumaan tänä vuonna. Minun pitää vain pistää 100% jaksamisestani nyt siihen että vaikka muutoksia mahdollisesti tulee, ne eivät romuta tätä. On yksinkertaisesti pakko pistää oma etuni kaiken edelle. Työkkäri voi haistaa pitkän, minä yritän olla aktiivinen itseäni varten tällä hetkellä, minulla ei ole aikaa teidän leikkeihinne. Totta kai he yrittävät saada minut pois heidän listoiltaan jotta voivat taas valehdella isokenkäisille että tulosta on syntynyt. Meidän lähes 500 tuhatta työtöntä huojuu paikallaan kuin kuivuneet versot tuulessa, valmiina katkeamaan. Mitä teen työllistymisen eteen? Hoidan itseäni, omaa terveyttäni sekä fyysistä että henkistä. Ai ei kelpaa? Ai aha. Olen puolikas mies puolikkaalla toimintakyvyllä puolikkaalla järjellä jos nyt sitäkään, millä helvetin meriiteillä minä tarjoaisin itseäni työnantajalle kun en koe pystyväni avaamaan edes suolakurkkupurkkia näkemättä valoa tunnelin päässä? Älkää naurattako. On aika pistää kova kovaa vastaan tänä vuonna ja murtua sen aiheuttaman paineen alla. Jossain määrin toivon joutuvani takaisin mielenterveyspolille jotta minulla olisi jokin syy antaa näille nuutuneille akoille virastojen tiskien takana. 

Vuoden 2017 avainsana on "KYYNISYYS". Sillä mennään nyt, aion pistää kaiken tarmoni siihen että välitän mahdollisimman vähän mistään. Mutta toisaalta myös yritän ruokkia sanaa "positiivisuus", koska minäkään en ihme kyllä kestä päättymätöntä kyynistä ajattelutapaa. Kunhan saan taas takkini päälle ilman että näytän liian täyteen ahdetulta makkarankuorelta, niin hyvä siitä tulee. Aika aloittaa tämä vuosi epävarmuudella odottaen! Voi kunpa vain tämä epävarmuus väistyisi jossain vaiheessa, mutta tiedä häntä. Onneksi on kaljaa.